Onko "viidestoista" järjestysluku?

 Järjestysluvun käsite esitetään kielenoppaissa yleensä tavalla, joka oudoksuttaa minua matemaatikkona. Mainittu tapa johtaa kielen käyttäjät ajattelemaan esimerkiksi, ettei 2021 olisi nyt kuluvan vuoden järjestysluku:

- "Eihän se voi olla. Järjestysluvuthan ovat sellaisia kuin "neljäs", "kymmenes" tai "viidestoista"!

Minusta taas nuo "neljäs", "kymmenes" ja "viidestoista" eivät ole lukuja lainkaan. Ne ovat sanoja! Esitän seuraavassa, miten minun mielestäni asioista olisi hyvä puhua.

Lukusanat

Kuhunkin positiiviseen kokonaislukuun liittyy kaksi tärkeää sanaa. Esimerkiksi lukuun 15 liittyy sanat "viisitoista" ja "viidestoista".
Tällaisia sanotaan lukusanoiksi.

Sana "viisitoista" on tavallinen lukusana.  Se on oikeastaan kyseisen luvun nimi, joten tällaista lukusanaa voidaan pitää substantiivin kaltaisena.

Sana "viidestoista" on järjestyslukusana. Se ei ole minkään luvun nimi, vaan se kertoo määreen:

"Tuo oli jo viidestoista raitiovaunu, jonka tänään näin."

Tällä tavoin järjestyslukuśanat ovat adjektiivien kaltaisia. 

Huomaa! Yhdysana "järjestyslukusana" ei viittaa mihinkään kuviteltuun lukujoukkoon  "järjestysluvut" sen enempää kuin sana "juhlajumalanpalvelus" kuviteltuun juhlajumalaan! Järjestyslukusana on lukusana, jolla on edellä kuvattu erityinen järjestykseen liittyvä aspekti.

Mitään erityisiä "järjestyslukuja" ei tarvita!

Positiivisia kokonaislukuja voidaan käyttää sekä määrän että järjestyksen ilmaisemiseen:

* Rasiassa on 20 karamellia. (määrä)

* Nyt on vuosi 2021. (järjestys)

* Syyskuu on kuukausi numero yhdeksän. (järjestys)

* Tuolirivillä 15 on minun paikkani. (järjestys)

On luontevaa sanoa, että vuosien (jaa) joukossa jokaisella vuodella on oma järjestyslukunsa (usein puhutaan järjestysnumeroista). Nykyisen vuoden järjestysluku on 2021. Samalla tavoin vuoden kuukausien joukossa jokaisella kuukaudella on oma järjestyslukunsa. Nämä järjestysluvut ovat tietenkin ihan tavallisia lukuja!
Vastaavasti ihmisillä voi olla kullakin oma lempivärinsä, mutta nämäkin ovat värejä. Ei tarvita mitään erillistä lempivärien joukkoa tavallisten värien lisäksi!

Järjestyslukusanojen käyttö

Kuten edellä todettiin, aseman järjestyksessä voi ilmaista tavallisella lukusanalla antamalla tiedoksi järjestysluvun.
 Yleensä kuitenkin tähän käytetään järjestyslukusanoja:

"Ota kolmas purkki!"  (purkki numero kolme) 

"Lokakuu on vuoden kymmenes kuukausi."  (kuukausi numero 10) 

Ehdotus termien lyhentämiseksi

Termit "tavallinen lukusana" ja "järjestyslukusana" ovat aika pitkiä ja hankalia. Ehdotan, että niiden ohella voi käyttää myös lyhyempiä:

Kardinaali = tavallinen lukusana

Ordinaali = järjestyslukusana.

Lukujen esittämisestä numeroin 

Tunnettuun tapaan luku esitetään käyttämällä tarpeen mukaan yhtä tai useampaa numeroa. Pelkkä numerojono luetaan yleensä kardinaalina:

76 = "seitsemänkymmentäkuusi"

Numeromerkintään joudutaan tietysti usein liittämään taivutusta osoittava osa:

15:tä = "viittätoista" 

Jos halutaan ordinaalinen lukutapa, niin pannaan numerojonon perään piste: 

"Vuoden 112. päivä" = "Vuoden sadaskahdestoista päivä"

Jos ordinaali päättää virkkeen, on selvempää varustaa numeromerkintä sopivalla päätteellä:

"Tänä vuonna olin vasta 23:s."  (kahdeskymmeneskolmas)

Kiistelty päiväys 

Tätä kirjoittaessani on vuosi numero 2021, sen kuukausi numero 3 ja tämän päivä numero 3. Nämä kolme lukua voidaan periaatteessa sijoittaa aika monenlaiseen kaavioon:  

  3/3/2021,   2021-03-03 tms.

Suomen kielessä on kuitenkin tapana lukea päivän ja kuukauden kohdalla ordinaalit (sopivasti taivutettuina) ja vuoden kohdalla kardinaali. Tästä muistuttamaan päivän ja kuukauden järjestyslukujen perään merkitään piste - myös silloin, kun vuoden järjestyslukua ei mainita.

3.3.2021 (pitkä päiväys)    3.3.  (lyhyt päiväys)

 Ruotsin kielessä on sikäli erilainen tyyli ajatella, että siinä pistettä ei pidetä ordinaalin merkkinä, vaan se on pelkkä erotin. Kolmen luvun erottamiseen tarvitaan kaksi pistettä, kahden erottamiseen vain yksi!
Tästä tulee kaksikielisessä maassa ymmärrettävästi sekaannusta. Verkon keskusteluketjut täyttyvät raivokkailla kauhisteluilla silloin, kun joku huomaa jossain lyhyen päiväyksen, jossa on vain yksi piste:

"Siinähän on pakko olla toinenkin piste, koska molemmat ovat järjestyslukuja!!"

"Merkintä '5.6' luettaisiin 'viides kuusi', heh-heh!" 

Myönnän, etten malta joskus olla kysymättä edellisen perään:

"Lukisitko myös kellonajan 10.15 'kymmenes viisitoista'?"  

Virossa taas on tapana ilmaista vuodenkin järjestysluku ordinaalisesti!