Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2018.

Numeraalit ja ordinaalit

Teesi: Kielenoppaat käyttävät harhaanjohtavasti termiä "järjestysluku".  Kielenoppaassa puhutaan perusluvuista ja järjestysluvuista ; näyttää siis siltä, että puhuttaisiin luvuista . Luvut ovat matemaattisia käsitteitä, joilla on tietty merkitys matematiikassa. Siksi ei olisi suotavaa, että  kielenopas "astuu matematiikan varpaille" määrittelemällä luvut eri tavalla kuin matematiikassa. Se olisi yhtä hullua kuin se, että kielenopasta pidettäisiin auktoriteettina sille, mitkä eläimet lasketaan peuroiksi, mitkä kauriiksi. Kielenoppaan pitäisikin oikeastaan puhua SANOISTA - ei luvuista eikä eläimistä! Vähän matematiikkaa Matematiikassa käsitellään erilaisia lukuja. Arkielämän tärkeimpiä lukuja ovat positiiviset kokonaisluvut 1, 2, 3, 4 jne. Näitä voidaan käyttää ilmaisemaan yhtä hyvin määrää kuin järjestystä .  Lauseissa "pellolla on 9 joutsenta" ja "kello on 9.15" luku 9 ilmaisee määrää - joutsenten lukumäärää tai keskiyöstä kuluneiden...

Suuret ordinaalit

Muuten olen sitä mieltä, että... nykyinen tapa lukea (tai kirjoittaa sanoina) suuria ordinaaleja on tarpeettoman kömpelö eikä sille ole edes kunnon perusteita! Esimerkiksi oman syntymäpäiväni järjestysnumero (tavallisena vuotena) on 341. Nykyinen tapa sanoa on, että silloin on vuoden kolmas sadas neljäs kymmenes ensimmäinen päivä.   Minusta olisi helpompaa ja loogisempaa sanoa: kolmesataaneljäkymmentä yhdes . Ordinaalin 341. satoja ja kymmeniä ilmaisevat numerot 3 ja 4 eivät nimittäin ole järjestysnumeroita! Kun vietän syntymäpäiviäni, on menossa jo neljäs sata ja  (sen)  viides kymmen päiviä. Siksi on ihan tarpeetonta liittää ensimmäisiin numeroihin viitettä järjestykseen! Olisi tietysti mahdollista sanoa myös "kolmesataaneljäkymmentä ensimmäinen ", mutta minusta tuntuisi selvimmältä käyttää vartaloltaan poikkeuksellisia ordinaaleja "ensimmäinen" ja "toinen" vain itsenäisinä. Järjestysnumerossa vasta viimeinen nollasta poikkeava numero  on ait...