Pohdiskelen - olen siis olemassa

 Käytössä on suhteellisen säädelty kirjakiel i ja siitä monin tavoin eroavia, erilaisissa yhreyksissä käytettäviä puhekielen muotoja. Jotta nämä eivät eriytyisi liikaa toisistaan, on hyvä joskus omaksua kirjakieleen joitakin puhekielessä sujuviksi todettuja käytäntöjä. Seuraavassa keskityn verbien taivutusmuotoihin. Yhtenäiset verbimuodot kolmansille persoonille   Minusta on jo kauan tuntunut jäykältä sanoa "Ovatko nämä letut tuoreita?" tai "Ne, jotka menevät Turkuun, odottavat tässä!" Tekisi mieli sanoa - ihan luvallakin: " Onko nämä letut tuoreita? ja "Ne, jotka menee Turkuun, odottaa tässä!"  Puhekielessä on ilmeisen tavallista, ettei välitetä erottaa yksikön ja monikon muotoja toisistaan. Ymmärtääkseni se lisäselkeys, joka erillisillä muodoilla joskus saataneenkin ei ole järin merkittävä. Niinpä ehdotan ihan vakavasti harkittavaksi tämän käytännön sallimista kirjakielessäkin.  Entä perfektin ja plukvamperfektin partisiippiosat? Preesensin ja i...

 Järjestysluvun käsite esitetään kielenoppaissa yleensä tavalla, joka oudoksuttaa minua matemaatikkona. Mainittu tapa johtaa kielen käyttäjät ajattelemaan esimerkiksi, ettei 2021 olisi nyt kuluvan vuoden järjestysluku: - "Eihän se voi olla. Järjestysluvuthan ovat sellaisia kuin "neljäs", "kymmenes" tai "viidestoista"! Minusta taas nuo "neljäs", "kymmenes" ja "viidestoista" eivät ole lukuja lainkaan. Ne ovat sanoja! Esitän seuraavassa, miten minun mielestäni asioista olisi hyvä puhua. Lukusanat Kuhunkin positiiviseen kokonaislukuun liittyy kaksi tärkeää sanaa. Esimerkiksi lukuun 15 liittyy sanat "viisitoista" ja "viidestoista". Tällaisia sanotaan lukusanoiksi . Sana "viisitoista" on tavallinen lukusana .  Se on oikeastaan kyseisen luvun nimi, joten tällaista lukusanaa voidaan pitää substantiivin kaltaisena. Sana "viidestoista" on järjestyslukusana . Se ei ole minkään luvun nimi, vaa...

En Suomi (Finland), la 9 de april es la dia de la lingua suomi e de Mikael Agricola . M. Agricola (1510 - 1557) es la padre de suomi como un lingua scriveda. Entre la otra cosas el ia tradui la Biblia en suomi. La difere la plu grande entre suomi e la linguas indoeuropean es la abunda de casos de nomes (e pronomes) en suomi. La seguente es un atenta mostra pico la usa de la casos la plu importante. Nominativa : Tässä on silta . > Asi es un ponte . Tunnetko Ritan? Hän on ystäväni. > Esce tu conose Rita? El es mea ami. Jenitiva : Sillan kaide on sininen. > La rel de la ponte es blu. Näitkö hänen kasvonsa ? > Esce tu ia vide sua fas ? Partitiva : Maalaan  siltaa . > Me es pintinte la ponte . Katselen häntä . > Me regarda el .  La caso de la ojecto es jeneral un de los a supra. Eleje la caso coreta per un ojecto es un cosa multe difisil per la studiante de suomi! Ole hyvä, maalaa silta ! > Per favore, pinti la ponte ! Maalasi...

Tuttu on (nykyään) adjektiivi On aika ilmeistä, että sanan tuttu  lähtökohtana on verbi tuntea . Olen kohtalaisen varma siitä, että sana tuttu on muodostunut lyhentymänä partisiipista tunnettu . Vähän samaan tapaan sanasta rakennettu on vanha rinnakkaismuoto rakettu . Esimerkiksi Kerimäen puukirkon seinässä on teksti, joka kertoo, milloin tämä kirkko on rakettu!  Vaikka siis sana tuttu ehkä olikin alunperin (passiivin) partisiippi, se mielletään nykyään ihan tavalliseksi adjektiiviksi. Siten se myös taipuukin: kaunis > kauneus, hyvä > hyvyys, tuttu > tuttuus.   Tunnettu on partisiippi Vaikka partisiipeilla on useimmiten samanlainen rooli kuin adjektiiveilla, niitä ei taivutella adjektiivin tavoin. Siis ei  esimerkiksi seuraavalla tavalla: viety > vietyys, otettu > otettuus, kysytty > kysyttyys. Silti jostain syystä on päädytty käyttämään: tunnettu > tunnettuus!! En voi ajatella muuta kuin, että tämän käytännön ehdottajan ki...

Tervetulosanastoa muutamassa suunnitellussa kielessä On ymmärrettävää, että otetaan mallia luonnollisista kielistä. Tässä on tervetulotoivotuksia eräillä eurooppalaisilla kielillä: Tervetuloa! (FI) / Välkommen! (S) / Welcome! (GB) / Willkommen! (D) / Bienvenu! (F) /  Bienvenido! (E) / Benvenuto! (I) / Bem-vindo! (P) Huomataan, että kaikissa näissä jälkiosa viittaa tulemiseen ja alkuosa luonnehtii tätä miellyttäväksi (terve tai hyvä). Näistä vain suomessa loppuosa on puhdas, vaikkakin verbistä johdettu, substantiivi; muissa se on partisiipin perfekti - adjektiivia asiallisesti vastaava. Täten on ymmärrettävää, että näissä kielissä suomen sanaa "tervetullut" vastaa sama partisiippimuoto: Du är välkommen. / Tu sei benvenuto. Itse asiassa suomessa voitaisiin teoriassa sanoa myös "tervetuleva", mikä tuntuisi luontevalta silloin, kun kutsu koskee myöhemmin pidettävää tilaisuutta: Meillä on juhlat ensi viikolla. Olet sinne tervetuleva. Kielen käyttöä kyllä...

Comparing quantities If we look two quantities A and B, the following are equivalent: (1)    A is greater than B (2)    A > B (3)    B is less than A (4)    B < A. Example: “3.6 kg is greater than 900 g” is equivalent to “900 g is less than 3.6 kg” In order to tell more about the situation - to characterize the way how A is greater than B   - we can use some comparing conventions. I mention here the most common four conventions. Purely additive comparison (= comparing by the difference) In this convention the extra information is given by the positive difference (D) between the quantities compared. Then the following are equivalent: (1)    A is (the amount) D greater than B (2)    A = B + D (3)    B is (the amount) D less than A (4)    B = A – D. Example: “A is 25 km greater than B.” is equivalent to “B is 25 km less than A”. This convention uses on...