Suuret ordinaalit

Muuten olen sitä mieltä, että...

nykyinen tapa lukea (tai kirjoittaa sanoina) suuria ordinaaleja on tarpeettoman kömpelö eikä sille ole edes kunnon perusteita!

 Esimerkiksi oman syntymäpäiväni järjestysnumero (tavallisena vuotena) on 341. Nykyinen tapa sanoa on, että silloin on vuoden kolmassadasneljäskymmenesensimmäinen päivä.  
Minusta olisi helpompaa ja loogisempaa sanoa: kolmesataaneljäkymmentäyhdes.

 Ordinaalin 341. satoja ja kymmeniä ilmaisevat numerot 3 ja 4 eivät nimittäin ole järjestysnumeroita! Kun vietän syntymäpäiviäni, on menossa jo neljäs sata ja  (sen) viides kymmen päiviä. Siksi on ihan tarpeetonta liittää ensimmäisiin numeroihin viitettä järjestykseen! Olisi tietysti mahdollista sanoa myös "kolmesataaneljäkymmentäensimmäinen", mutta minusta tuntuisi selvimmältä käyttää vartaloltaan poikkeuksellisia ordinaaleja "ensimmäinen" ja "toinen" vain itsenäisinä.

 Järjestysnumerossa vasta viimeinen nollasta poikkeava numero  on aito järjestysnumero, joka on siksi syytä lukea ordinaalina, kun tällainen muodostetaan koko luvusta. Esimerkkejä:

 * 5000. = viidestuhannes
* 5200. = viisituhattakahdessadas
* 5030. = viisituhattakolmaskymmenes
* 5004. = viisituhattaneljäs
* 5862. = viisituhattakahdeksansataakuusikymmentäkahdes

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tunnettuus?!

Tuttu on (nykyään) adjektiivi On aika ilmeistä, että sanan tuttu  lähtökohtana on verbi tuntea . Olen kohtalaisen varma siitä, että sana tuttu on muodostunut lyhentymänä partisiipista tunnettu . Vähän samaan tapaan sanasta rakennettu on vanha rinnakkaismuoto rakettu . Esimerkiksi Kerimäen puukirkon seinässä on teksti, joka kertoo, milloin tämä kirkko on rakettu!  Vaikka siis sana tuttu ehkä olikin alunperin (passiivin) partisiippi, se mielletään nykyään ihan tavalliseksi adjektiiviksi. Siten se myös taipuukin: kaunis > kauneus, hyvä > hyvyys, tuttu > tuttuus.   Tunnettu on partisiippi Vaikka partisiipeilla on useimmiten samanlainen rooli kuin adjektiiveilla, niitä ei taivutella adjektiivin tavoin. Siis ei  esimerkiksi seuraavalla tavalla: viety > vietyys, otettu > otettuus, kysytty > kysyttyys. Silti jostain syystä on päädytty käyttämään: tunnettu > tunnettuus!! En voi ajatella muuta kuin, että tämän käytännön ehdottajan ki...
Lue lisää

Tervetuloa!

Tervetulosanastoa muutamassa suunnitellussa kielessä On ymmärrettävää, että otetaan mallia luonnollisista kielistä. Tässä on tervetulotoivotuksia eräillä eurooppalaisilla kielillä: Tervetuloa! (FI) / Välkommen! (S) / Welcome! (GB) / Willkommen! (D) / Bienvenu! (F) /  Bienvenido! (E) / Benvenuto! (I) / Bem-vindo! (P) Huomataan, että kaikissa näissä jälkiosa viittaa tulemiseen ja alkuosa luonnehtii tätä miellyttäväksi (terve tai hyvä). Näistä vain suomessa loppuosa on puhdas, vaikkakin verbistä johdettu, substantiivi; muissa se on partisiipin perfekti - adjektiivia asiallisesti vastaava. Täten on ymmärrettävää, että näissä kielissä suomen sanaa "tervetullut" vastaa sama partisiippimuoto: Du är välkommen. / Tu sei benvenuto. Itse asiassa suomessa voitaisiin teoriassa sanoa myös "tervetuleva", mikä tuntuisi luontevalta silloin, kun kutsu koskee myöhemmin pidettävää tilaisuutta: Meillä on juhlat ensi viikolla. Olet sinne tervetuleva. Kielen käyttöä kyllä...
Lue lisää

Aloin miettimään rektioita

Alkusoitto En ole aina ollut koulussa opettajan kanssa ihan samaa mieltä kaikesta. Muistan erityisesti sen, miten jo (muistaakseni) neljännellä kouluvuodellani, noin vuonna 1957, kapinoin mielessäni, kun opettaja sanoi, ettei ole oikein kirjoittaa "suomenkieli", pitää kirjoittaa "suomen kieli". Olin ehdottomasti yhdyssanan kannalla. Minusta jälkimmäisessä tapauksessa olisi sitten pitänyt kirjoittaa "Suomen kieli", mutta sekään ei tuntunut hyvältä. No - olen sitten myöhemmin oppinut ymmärtämään myös sanaliiton "suomen kieli" idean. Ajatushan lienee siinä: "kieli, jonka nimi on suomi", analogisesti ilmaisun "Turun kaupunki" kanssa. Silti minua harmittaa joka kerta, kun näen sanasta "suomenkieli" pillastuneiden pilkkakommentteja. Minusta sekin on mahdollinen, sanan "suomi" pikkuisen pitempänä synonyyminä. Molemmilla kirjoitustavoilla on oma järkensä. Useimmat asiat opin toki ilman protesteja. Yksi niistä o...
Lue lisää