Numeraalit ja ordinaalit

Teesi: Kielenoppaat käyttävät harhaanjohtavasti termiä "järjestysluku". 

Kielenoppaassa puhutaan perusluvuista ja järjestysluvuista; näyttää siis siltä, että puhuttaisiin luvuista. Luvut ovat matemaattisia käsitteitä, joilla on tietty merkitys matematiikassa. Siksi ei olisi suotavaa, että  kielenopas "astuu matematiikan varpaille" määrittelemällä luvut eri tavalla kuin matematiikassa. Se olisi yhtä hullua kuin se, että kielenopasta pidettäisiin auktoriteettina sille, mitkä eläimet lasketaan peuroiksi, mitkä kauriiksi. Kielenoppaan pitäisikin oikeastaan puhua SANOISTA - ei luvuista eikä eläimistä!

Vähän matematiikkaa

Matematiikassa käsitellään erilaisia lukuja. Arkielämän tärkeimpiä lukuja ovat positiiviset kokonaisluvut 1, 2, 3, 4 jne. Näitä voidaan käyttää ilmaisemaan yhtä hyvin määrää kuin järjestystä. 

Lauseissa "pellolla on 9 joutsenta" ja "kello on 9.15" luku 9 ilmaisee määrää - joutsenten lukumäärää tai keskiyöstä kuluneiden täysien tuntien määrää. Luvulla 9 on näissä tapauksissa perusluvun rooli. Sanomme, että näissä lauseissa esiintyvä luku 9 on perusluku eli kardinaaliluku.

Lauseissa "istuin penkkirivillä 9" ja "mitä Roomassa tapahtui vuonna 9 eaa?" luku 9 ei ilmaise määrää vaan paikkaa järjestetyssä jonossa - penkkirivien tai vuosien jonossa. Siksi luvulla 9 on näissä lauseissa järjestysluvun rooli. Sanomme, että näissä lauseissa luku 9 on järjestysluku eli ordinaaliluku. Samalla tavalla syyskuun paikan vuoden kuukausien jonossa osoittaa luku 9, joka on siksi syyskuun järjestysluku.

Äärellisessä matematiikassa ei tarvita mitään tutuista luvuista (1, 2, 3, 4 jne.) erottuvia uusia lukuja järjestystä osoittamaan!

Kielenoppaiden mukaan luku 9 ei kuitenkaan koskaan voisi olla järjestysluku. Sen sijaan ne näyttävät pitävän sanaa "yhdeksäs" järjestyslukuna!! 

Puhutaanpa sitten sanoista

Nyt menen sitten kieli-ihmisten tontille ja esitän erään ehdotuksen sille, miten asioista voisi puhua nykyistä johdonmukaisemmin:

Lukusanat eli numeraalit

Lukusanat ovat lukujen nimiä. Siis esim. "viisi", "nolla", "pii" ja "kolmekymmentäkuusi" ovat lukusanoja. Itse asiassa lukusanoja voitaisiin siten pitää substantiivien alaluokkana.

Järjestyssanat eli ordinaalit

Sanat "viides", "kahdestoista" ja "viimeinen" eivät ole minkään lukujen nimiä, joten niitä ei pitäisi kutsua luvuiksi! Ne ilmaisevat ominaisuuden - position jonossa - adjektiivin tavoin. Kuten puhumme punaisesta omenasta, voimme puhua viidennestä yrityksestä. Tavallaan järjestyssanat ovat adjektiivien alaluokka. Koska ordinaali toimii pääsanaansa luonnehtivana atribuuttina, siitä voisi minusta käyttää myös nimitystä "järjestysmääre".

Paljon puhuttu piste luvun perässä

Kieliopin omituinen tapa puhua järjestysluvuista on aiheuttanut paljon sekaannusta. Yleinen on käsitys, että "järjestyslukuun kuuluu aina piste". Tuolla perusteellahan päiväyksessä esiintyvä vuoden järjestysnumero ei voisi olla järjestysluku, mikä olisi perin kummallista! Edellä esitin myös lauseen "istuin penkkirivillä 9", jossa järjestysluku 9 esiintyy ilman pistettä.

Piste on kyllä mukava keino esittää järjestysmääre numeroiden avulla. Kun numeroin merkityn järjestysluvun perään kirjoitetaan piste, saadaan lyhenne vastaavalle ordinaalille: "Marraskuu on vuoden 11. kuukausi". (Siis marraskuun järjestyslukua 11 vastaava ordinaali on "yhdestoista".)

Toisaalta piste ei aina liity järjestykseen. Kellonajassa 9.15 luvun 9 perässä olevaa pistettä ei tietenkään tulkita järjestysmäärettä muodostavaksi, vaan se on puhdas erotin. Muutenkin kellonajan ja päivämäärän merkinnät ovat sovittuja kokonaisuuksia, joita ei pidä kaavamaisesti purkaa osiin. Monissa kulttuureissa päiväyksenkin pisteet ovat puhtaita erottimia.